Kevättalven puuhailuja

Blogin postitustiheyden perusteella saattaisi näyttää, että Kissa on nukkunut talviunta koko kevään, mutta se ei kyllä pidä paikkaansa -tekemistä on riittänyt erityisesti miesten viikinkivaatteitten kanssa.

Miesten viikinkivaatteet päätyivät tutkimuksen alle kahdesta syystä. Ensinnäkin totesin, että koska vaatteet ja muu tekstiili ovat juurikin sitä, mitä itse asiassa teen, pitäisi minulla olla mallikappaleita mukana maailmaa (tai no, markkinoita) kiertämässä. Toisekseen miesten vaatteita näkee vähemmän “suoraan hyllyssä”. Lisäkimmoketta antoi vielä se, että olen tahtonut jo kauan ommella erään tietyn vaatekappaleen, kaftaanin.

Viikinkiaikaisista vaatteista tiedetään todella vähän, ja oikeastaan kaikki uudennokset perustuvat enemmän tai vähemmän teorioihin ja tulkintoihin. Naisten osalta eräänlaiseksi perusvaatteeksi on muodostunut olkain- tai vaippahame ja miehillä yksinkertainen, suunnilleen polvimittainen mekko. Tutkimusta tehdessäni törmäsin kirjallisuudessa teoriaan, jonka mukaan nimenomaan skandinaavissyntyiset miehet käyttivät mekkoa, jonka ylä- ja alaosat olivat erilliset ja kaula-aukko neliönmuotoinen ja keskihalkiollinen. Erillisillä ylä- ja alaosilla saatiin vartalo-osasta istuvampi, kun laskostettu helma leveni koko vartalonympäryksellä eikä vain sivuilla. Tällainen mekko olisi edustanut myöhemmän rautakauden eli 900-1000 -lukujen kehittynyttä räätälintaitoa, kun taas varhaisemmalla ajalla ja vielä myöhemminkin esimerkiksi anglosakseilla oli käytössä yhdestä kankaanpituudesta leikattu ja kiiloilla levennetty pyöreäkaula-aukkoinen mekko. Teoria mekon erillisistä ylä- ja alaosista ja kaula-aukon muodosta perustuu Hedebyn sataman tekstiililöytöihin, 1000-luvulta peräisin olevaan kuva-aineistoon ja jopa saagoihin.

Kuva

Oma toteutukseni tuli näyttämään tällaiselta. Yläosassa kankaan suunta on poikittain, kuten Hedebyn tekstiileissä, ja helmassa pitkittäin, joka saa sen laskeutumaan kauniimmin. Yläosa on siis istuva, joka on saagojen mukaan joko vapaan tai varakkaan miehen merkki; vain orjilla oli räätälöimättömät vaatteet. Kaula-aukko on Hedebyn ja kuvalähteitten tyyliin leikattu neliömäiseksi, ja siinä on soljella kiinnitettävä keskihalkio helpottamassa pukemista.

Kuva

Kangas on harmaasta ja ruskeasta villalangasta kudottua toimikasta, joka on ehkä tarkoitettu kodin piirissä käytettäväksi -kaupungeissa suosittiin värjättyjä kankaita. Ompelussa on käytetty pellavalankaa, mitä on muuten myös myynnissä: lanka osoittautui hyväksi ja kestäväksi, ja puola on iso!

Kuva

Pellavalankojen värivalikoima. Hinta 8,50.

Värikkäitä kankaita sen sijaan on käytetty unkarilaistyylisessä kaftaanissa, joita muotitietoiset idänkävijät toivat retkiltään. Tällä kertaa saatte siitä vain maistiaisen selän puolelta, sillä takki ei ole valmis. Se saa vielä kirjotun kauluksen ja soljet rinnalle. Kaftaanista vaatekappaleena ja sen soljista löytyy lisää täältä.

Kuva

Valmista kaftaania ja tietysti mekkoakin saa muuten tulla ihailemaan Muinaisaika -tapahtumaan Euran Härkänummelle!

Ystävänpäivä 14.2.

Juhlimme ystävänpäivää tarjoamalla kaikki romanttista rakkautta symboloivat ja eroottiset merkit kaksi yhden hinnalla. Nyt voit sonnustautua ystävän tai paremman puoliskon kanssa samanlaisiin koruihin keskiaikaiseen tapaan!

Merkkien hinta on 5 €/2 kpl. Tarjous on voimassa 15.2. saakka. Merkkien ei tarvitse olla samanlaisia.

Kuvan kolmessa ylimmäisessä merkissä on moderni pinssikiinnitys, alimmaisissa aikakautinen neula tai ripustuslenkki. Eroottiset merkit löytyvät K-18 -sivulta.

Juomalaseja

Varhaisin lasi oli Pohjolassa tuontitavaraa, joka arvokkaana muodostui statussymboliksi. Lasiastioita löytyykin viikinkiajan suurista kauppakeskuksista. Tavallisin tyyppi on suppilonmuotoinen pikari, ja lasilankakoristeisia astioita löytyy myös. Kauppakontaktien monimuotoisuudesta todistaa yksittäinen kaiverruskoristeinen malja, joka on islamilaista alkuperää.

Kaikkien kolmen lasireplikan esikuvat ovat löytyneet Birkasta.

Kaiverruskoristeinen islamilainen lasi, 22 €

Persialainen kirkasta lasia oleva malja on koristettu kaiverruksin, ja sen vetoisuus on noin 40 cl. Lasin hinta on 22 €.

 

 

 

 

 

 

Lasilangoin koristettu lasi, 22 €

Kevyesti vihreän sävyinen lasilankakoristeinen juomalasi on viikinkiajalle melko yleistä tyyppiä. Sen vetoisuus on noin 25 cl. Lasin hinta on 22 €.

Optisesti koristettu pikari, 34 €

 

 

 

 

 

 

Tummemman vihreän pikarin alaosa on koristettu lasin pintaan tehdyillä nystyröillä. Astian vetoisuus on noin 50 cl. Lasin hinta on 34 €.

Tunnelmallisiin syysiltoihin

Kynttilänjalat ovat toistaiseksi loppu!

Pimenevinä syysiltoina on mukava sytyttää kynttilöitä ja käpertyä sohvan nurkkaan lukemaan tai tekemään käsitöitä. Keskiaikahenkiseen sisustukseen sopivat tietysti ajanmukaiset kynttilänjalat ja sohvatyynyt.

Kynttilänjalka, 15 €

Leimakoristeinen kynttilänjalka on muodoltaan keskiajalle tyypillinen, ja sen kaltaisia on löytynyt myös Suomesta. Kynttilänjalan uudennos on tehty punasavesta. Korkeus ja pohjan halkaisija n. 12 cm. Hinta 15 €.

Istuintyyny, 25 €

Yksityiskohta istuintyynyn kankaan kuviosta

Istuintyynyn päällinen on painettua pellavaa, jonka kuvio on peräisin 1400-luvulta. Tyynyä on saatavana luonnonvalkoisena ja ruskeana. Koko n. 42 x 35 x 1 cm. Hinta 25 €.

Hiien Kissaa englanniksi

Syksyn kunniaksi Hiien Kissa sai myös englanninkielisen blogin! Sivut ovat vielä kovasti vaiheessa, mutta sisältöä lisäillään syksyn ja talven mittaan. Blogi tulee olemaan tätä suomenkielistä päiväkirjamaisempi, siellä on mm. mahdollisuus seurata tilaustöitten ja muitten projektien etenemistä. Myös painotus tulee olemaan hieman erilainen, mutta se, mitä sieltä sitten lopulta löytyy, jää myöhemmin nähtäväksi..

Englanninkielisen blogin osoite on http://hellcatt.wordpress.com/

Muistakaahan tykätä Hiien Kissasta myös Facebookissa, linkki löytyy sivun oikealta reunalta!

Kaftaanisolki

Kaftaani on itämaislähtöinen miesten päällysvaate, joka löysi tiensä viikinkiajalla myös Pohjolaan. Malliltaan vaate on avonainen, joko soljin, napein tai nauhoin kiinnitettävä pitkähkö takki. Kaftaanin materiaali voi olla silkkiä, villaa tai pellavaa, ja joissain löydöissä on ollut turkisvuori. Kaftaaneihin on voinut kuulua myös irralliset hihansuut ja kaulus, jotka on myös tehty arvokkaasta materiaalista ja koristeltu esim. hopealankakirjonnalla.

Pohjolasta tehdyt kaftaanilöydöt kertovat yhteyksistä itään; monilla kaftaaniin puetuilla vainajilla on ollut yllään myös muita sieltä suunnasta peräisin olevia vaatteita ja asusteita. Kaftaanit lienevät suurimmaksi osaksi olleet ylellistä tuontitavaraa, mutta viitteitä paikalliseen valmistukseenkin on.

Pohjolassa kaftaanit kiinnitettiin yleensä pronssi- tai hopeanapein, mutta nykyisen Itä-Euroopan alueella siihen käytettiin erityisiä solkia. Solkia, aivan kuten nappejakin, oli useita rinnakkain takin kaula-aukon ja vyön välisellä alueella.

Kaftaanisolki, 10 €

Kaftaanisolki on kopio unkarilaisesta 900-luvulle ajoitetusta löydöstä. Tinasta valmistetun solkiparin leveys on noin 10,5 cm ja hinta 10 €.

Kupurasolkia

Ovaalit kupurasoljet ovat erityisesti Skandinaviassa käytetty olkasolkimuoto. Ovaalin muotoisia kupurasolkia on kuitenkin löytynyt muutamia myös Suomesta, joten niitä voi käyttää niin olkain- kuin vaippahameenkin kanssa.

Norjalaiset kupurasoljet, 50 €/pari

Lisää tietoa rautakauden muodista on luettavissa täältä.

Norjalaisen mallin mukaan tehdyt soljet ovat tinaa, ja parin hinta on 50 €. Soljen pituus on noin 7 cm.

Ruotsalaista ja tanskalaista mallia olevat soljet ovat pronssia, ja parin hinta on 90 €. Soljen pituus on noin 9 cm.

PRONSSISET SOLJET OVAT TOISTAISEKSI LOPPU!

Ruotsalaiset kupurasoljet, 90 €/pari

Tanskalaiset kupurasoljet, 90 €/pari


Rannerenkaita

Viikinkiajalla yleinen tapa kuljettaa rahaa mukanaan oli valaa kulta tai hopea tangoiksi ja kiertää ne ranteissa pidettäviksi renkaiksi. Tangoista ja renkaista leikattiin sitten määrämitta metallia kaupankäynnin yhteydessä. Renkaat koristettiin usein leimaamalla ne geometrisin kuvioin, mahdollisesti merkitsemään tietyn painoista palaa metallia.

Raharengas, 7,50 €

Erilaisia raharenkaita on löytynyt niin kokonaisena kuin rikottuinakin ympäri viikinkien asuttamaa Eurooppaa, myös Suomesta. Yleensä raharenkaat löytyvät aarrekätköistä eivätkä esimerkiksi haudoista. Raharenkaan tinaisen kopion hinta on 7,50 €.

Varsinaisissa koristukseksi tarkoitetuissa rannerenkaissa ei tavallisesti ole leimakoristelua, vaan ne on tehty joko sileistä tai useista toistensa ympärille kierretyistä metallitangoista. Renkaat voivat olla avonaisia tai suljettuja. Avonaisten renkaitten päät on usein koristeltu joko geometrisesti tai esittävillä kuvilla, esim. eläimenpäillä.

Eläinpäärengas, 20 €

Skandinaviassa rannerenkaat olivat lähinnä miesten koruja. Eräitten teorioitten mukaan soturit saivat niitä isänniltään lahjoiksi ja kiitokseksi hyvin tehdystä palveluksesta.

Eläinpäisen rannerenkaan esikuva on löytynyt Gotlannista. Rengas on tinaa ja sen hinta on 20 €.

Kierretyistä metallilangoista tehdyn rannerenkaan malli on yleinen viikinkiajalla. Myös se on tinaa, ja sen hinta on 12, 50 €.

Kierretty rannerengas, 12,50 €

Suomessa muodikas tapa oli käyttää rannerenkaita pareittain, samanlaiset molemmissa käsissä. Renkaitten käyttö ei ole sukupuolisidonnaista, vaan niitä käyttivät niin miehet kuin naisetkin. Suomessa käytettiin skandinaavisten mallien mukaisia mutta myös erityisesti Suomessa tyypillisiä spiraalirannerenkaita, joita on löytynyt pääasiassa naisten haudoista.

Spiraalirannerenkaat, 30 €/pari

Spiraalirannerenkaat ovat rautaa, ja niitten hinta on 30 €/pari. Renkaita saa myös yksittäin.

SPIRAALIRANNERENKAAT OVAT TOISTAISEKSI LOPPU!