Blogin postitustiheyden perusteella saattaisi näyttää, että Kissa on nukkunut talviunta koko kevään, mutta se ei kyllä pidä paikkaansa -tekemistä on riittänyt erityisesti miesten viikinkivaatteitten kanssa.
Miesten viikinkivaatteet päätyivät tutkimuksen alle kahdesta syystä. Ensinnäkin totesin, että koska vaatteet ja muu tekstiili ovat juurikin sitä, mitä itse asiassa teen, pitäisi minulla olla mallikappaleita mukana maailmaa (tai no, markkinoita) kiertämässä. Toisekseen miesten vaatteita näkee vähemmän “suoraan hyllyssä”. Lisäkimmoketta antoi vielä se, että olen tahtonut jo kauan ommella erään tietyn vaatekappaleen, kaftaanin.
Viikinkiaikaisista vaatteista tiedetään todella vähän, ja oikeastaan kaikki uudennokset perustuvat enemmän tai vähemmän teorioihin ja tulkintoihin. Naisten osalta eräänlaiseksi perusvaatteeksi on muodostunut olkain- tai vaippahame ja miehillä yksinkertainen, suunnilleen polvimittainen mekko. Tutkimusta tehdessäni törmäsin kirjallisuudessa teoriaan, jonka mukaan nimenomaan skandinaavissyntyiset miehet käyttivät mekkoa, jonka ylä- ja alaosat olivat erilliset ja kaula-aukko neliönmuotoinen ja keskihalkiollinen. Erillisillä ylä- ja alaosilla saatiin vartalo-osasta istuvampi, kun laskostettu helma leveni koko vartalonympäryksellä eikä vain sivuilla. Tällainen mekko olisi edustanut myöhemmän rautakauden eli 900-1000 -lukujen kehittynyttä räätälintaitoa, kun taas varhaisemmalla ajalla ja vielä myöhemminkin esimerkiksi anglosakseilla oli käytössä yhdestä kankaanpituudesta leikattu ja kiiloilla levennetty pyöreäkaula-aukkoinen mekko. Teoria mekon erillisistä ylä- ja alaosista ja kaula-aukon muodosta perustuu Hedebyn sataman tekstiililöytöihin, 1000-luvulta peräisin olevaan kuva-aineistoon ja jopa saagoihin.
Oma toteutukseni tuli näyttämään tällaiselta. Yläosassa kankaan suunta on poikittain, kuten Hedebyn tekstiileissä, ja helmassa pitkittäin, joka saa sen laskeutumaan kauniimmin. Yläosa on siis istuva, joka on saagojen mukaan joko vapaan tai varakkaan miehen merkki; vain orjilla oli räätälöimättömät vaatteet. Kaula-aukko on Hedebyn ja kuvalähteitten tyyliin leikattu neliömäiseksi, ja siinä on soljella kiinnitettävä keskihalkio helpottamassa pukemista.
Kangas on harmaasta ja ruskeasta villalangasta kudottua toimikasta, joka on ehkä tarkoitettu kodin piirissä käytettäväksi -kaupungeissa suosittiin värjättyjä kankaita. Ompelussa on käytetty pellavalankaa, mitä on muuten myös myynnissä: lanka osoittautui hyväksi ja kestäväksi, ja puola on iso!
Pellavalankojen värivalikoima. Hinta 8,50.
Värikkäitä kankaita sen sijaan on käytetty unkarilaistyylisessä kaftaanissa, joita muotitietoiset idänkävijät toivat retkiltään. Tällä kertaa saatte siitä vain maistiaisen selän puolelta, sillä takki ei ole valmis. Se saa vielä kirjotun kauluksen ja soljet rinnalle. Kaftaanista vaatekappaleena ja sen soljista löytyy lisää täältä.
Valmista kaftaania ja tietysti mekkoakin saa muuten tulla ihailemaan Muinaisaika -tapahtumaan Euran Härkänummelle!
