Olavin päivä 29.7.

Olavi

 

 

 

 

 

 

 

 

Olav Haraldsson oli norjalainen 900-luvun lopulla syntynyt viikinkipäällikkö. 1010-luvulla hän oleskeli Englannissa ja  Normandiassa, ja mm. taisteli siellä palkkasoturina. Normandiassa Olavi tutustui kristinuskoon, ja antoi kastaa itsensä.

Vuonna 1015 Olavi palasi Norjaan, jossa hänet valittiin kuninkaaksi. Kristitty Olavi halusi käännyttää norjalaiset, ja kutsui maahan ulkomaisia hengenmiehiä saarnaamaan kansalle. Käännytys kuitenkin nostatti vastustusta, ja Olavin asema alkoi horjua. Englannin ja Tanskan kuningas Knut Suuri huomasi tilaisuutensa, ja alkoi havitella Norjan kruunua. Olavi haki tukea Ruotsista ja Hampuri-Bremenin arkkipiispalta. Olavi ja Ruotsin kuningas Anund Jakob taistelivat Knutia vastaan vuonna 1026, mutta Knut voitti, ja Olavi ajettiin maanpakoon kaksi vuotta myöhemmin. Hän yritti vielä Ruotsin avulla valloittaa valtakuntansa takaisin, mutta kaatui  29.7.1030 käydyssä taistelussa Stiklastadissa, Trondheimin vuonossa sijaitsevassa saaressa.

Kirkko alkoi kunnioittaa Olavia tämän saavutuksista taistelussa pakanuutta vastaan heti hänen kuolemansa jälkeen, ja Trondheimin (tuolloisen Nidarosin) tuomiokirkko rakennettiinkin heti seuraavana vuonna hänen jäännöksiensä sijoituspaikaksi. Olavin haudasta tuli suunnattoman suosittu pyhiinvaelluskohde Pohjoismaissa, ja hänen kulttinsa oli yleinen myös Suomessa; Olavi on Suomen säilyneistä keskiaikaisista kivikirkoista kymmenen suojeluspyhimys, ja hänen kuviaan on lukemattomissa kirkoissa niin patsaina kuin maalauksina. Pyhimyksen suosiosta kertoo myös se, että nimi Olavi erilaisine muunnoksineen oli säilyneitten kirjallisten lähteitten perusteella keskiajan Suomen suosituin miehen nimi.

Myös kansanperinteessä Olavin päivään liittyy monia uskomuksia. Päivää on pidetty ensimmäisenä syyspäivänä, jolloin kesän työt on saatu päätökseen ja syksyn työt saatetaan aloittaa. Varsinaisena Olavin päivänä ei kuitenkaan saanut työskennellä, sillä se tiesi petoeläinten ja käärmeitten tekemää vahinkoa. Olavin päivänä oli sen sijaan tapana pukeutua parhaimpiinsa ja valmistaa lammas, joka tuli syödä tarkkojen sääntöjen mukaan; kyseessä on todennäköisesti jo pakanuuden ajoilta periytyvä uhriateria, jonka paikan Olavi kristinuskon myötä sai.

Olavi kuvataan taiteessa yleensä sotilaskuninkaana, jolla on kädessään taistelukirves ja jalkojensa alla pakanuutta symboloiva hahmo. Legendan mukaan hänet surmattiin kirveellä, jonka takia siitä tuli hänen attribuuttinsa.

Kirvesmerkki

 

 

 

 

 

 

Olavin päivän kunniaksi Hiien Kissa tarjoaa tämän viikon ajan (2.8. asti) pyhiinvaellusmerkkiä Nidarosista tarjoushintaan 3 € (norm. 5 €). Kirveen muotoisessa merkissä on pieni lenkki, jonka avulla se kiinnitetään ompelemalla vaatteeseen. Kirves on tinaa, ja sen pituus on 5 cm. Tämänkaltaiset merkit ajoittuvat n. vuosille 1375-1425.

Mainokset
This entry was posted in keskiaika and tagged , , , , by Hiien Kissa. Bookmark the permalink.

About Hiien Kissa

Hiien Kissa on turkulainen yritys, joka pyrkii valmistamaan ja myymään sellaisia historianelävöitykseen suunnattuja tarvikkeita, pääasiassa vaatteita ja asusteita, joita ei muualta Suomesta saa. Tällä hetkellä pääpaino on viikinki- ja keskiajassa. Kissa on erittäin tarkka autenttisuudesta ja pitääkin ohjenuoranaan sitä, että kaikki on pystyttävä dokumentoimaan tai muuten erittäin hyvin syin perustelemaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s