Tupsupussukka

Kaikk

Tupsuilla koristeltuja pussukoita esiintyy kuvalähteissä ainakin 1200-luvun alusta 1500-luvulle. Noitten vuosien aikana niitten muoto muuttui vain vähän; pussukasta tuli lyhyempi ja tupsutkin muuttuivat enemmän pompuloiksi myöhemmälle ajalle tultaessa. Hiien Kissan omaa tuotantoa oleva pussukka sopii varhaisemmalle ajalle 1200-1300 -luvuille ja 1400-luvun alkupuolelle.

TupsPussukka on ommeltu käsin villakankaasta, ja tupsut ja nyörit ovat niin ikään käsityötä. Pussukassa on erikseen kiristysnyöri  ja nyöri vyölle ripustamista varten. Pussin koko ilman tupsuja on n. 22 x 15 cm. Hinta 25 €.

Pussukoita saa myös tilauksesta, jolloin voi esittää toiveita koosta, väristä ja materiaalista. Niitä voi tehdä esimerkiksi silkistä, tai ne voidaan kirjoa. Tilaustöitten hinta määräytyy niissä käytetyn materiaalin ja työn määrän mukaan.

Ristiriipus

RIIPUS ON TILAPÄISESTI LOPPU!

Viikinkeihin liitetään usein pakanuus, mutta kristinusko oli alkanut levitä Pohjolaankin jo ennen heidän aikaansa. Lähetyssaarnaajat kävivät suurissa kauppakeskuksissa, ja viikingit tapasivat kristittyjä retkillään. Monet viikinkiajalla eläneistä ihmisistä olivatkin jo ottaneet kasteen.

RistiRistin esikuva on Englannin Yorkista, norjalaisten asuttamasta Jorvikista. Malliltaan se on hyvin tyypillinen kolmipyöryläristi, joka on varsin yleinen ristimuoto Pohjoismaissa, Itä-Baltiassa ja Venäjällä. Kolmipyöryläristin alkuperä on Venäjällä, ja ristityyppi liitetäänkin itäiseen kristillisyyteen. Paikallista valmistusta ja kopiointia on kuitenkin tapahtunut myös muualla, Suomessakin. Suomen alueelta ristejä on löytynyt 9: Kaukolan Kekomäestä kolme, Janakkalan Viralasta, Kaarinan Ristimäestä, Maarian Taskulasta, Maarian Virusmäestä, Mikkelin Visulahdesta ja Tampereen Vilusenharjulta yksi. Lisäksi Kaarinan Nummelta on peräisin yksi kolmipyöryläristin teelmä. Kahta lukuunottamatta kaikki ovat hopeaa.

Kaikki suomalaiset ristit, jotka ovat löytyneet alkuperäisiltä paikoiltaan, ovat olleet miespuolisten vainajien kaulassa. Riipuksissa on ollut joko villalangasta punottu nyöri tai hopeinen tai tinainen ketju. Pari ristiä on myös lapsen haudoista.

Ristejä käytettiin 1000-luvulta 1200-luvun loppuun, viikinkiajan lopulta varhaiselle keskiajalle. Ristien kanssa samoista konteksteista löytyneillä muilla esineillä on kuitenkin hyvin rautakautinen leima, joten ristit liittyvätkin hyvin voimakkaasti kristitylle viikinki- ja ristiretkiajalle mieluummin kuin keskiajalle.

Risti on tinaa, joten se käy hyvin hopeisesta. Hinta 8,50 €.

Kehäsolki

Umpinaisia kehäsolkia alettiin käyttää avonaisten hevosenkenkäsolkien tilalla keskiajalle tultaessa. Ne olivat käytännöllisiä ja tarpeellisia, ja niitä käyttivätkin kaikki yhteiskuntaluokat. Alemmat luokat jäljittelivät usein yläluokkien jalometallista ja jalokivistä valmistettuja solkia tehden niistä halvempia versioita.

Kehäsolki

Soljet ovat tinaa, ja niissä on emalointia jäljittelevä sininen tai punainen koristelu. Ne ajoittuvat 1200-1400 -luvuille, ja sopivat keskiluokkaiselle tai ylempää keskiluokkaa olevalle hahmolle. Kokonsa puolesta niille soveltuvin käyttötarkoitus olisi kiinnittää ohuehkoa villaa olevaa paitaa tai mekkoa, mutta ne kestävät myös paksumpaa kangasta; vuoden 2009 Turun keskiaikamarkkinoilla saattoi nähdä sinikivisen soljen linnanpäällikön vaimon houppelandea kiinnittämässä.

Soljen hinta on 8,50 €.

Mekko 1200-1300 -lukujen vaihteesta

mekko11

1200- ja 1300 -lukujen vaihteessa ja 1300-luvun alussa olivat muodissa mekot, joissa on runsas yläosa ja joitten hihat pussittavat ylhäältä mutta ovat kyynärpäästä alaspäin tiukat. Tällaisia mekkoja näkee historiallisissa lähteissä, kuten käsikirjoituksissa (esim. Manessen koodeksi ja Maciejowskin Raamattu) ja kirkkojen kuvituksissa (esim. Martebo ja Stånga Gotlannissa, Dädesjö Smoolannissa).

mekko21

Mekko on rekonstruoitu luonnonruskeasta ohuesta villasta, ja se on ommeltu kokonaan käsin aikakautisia pistoja ja tekniikoita käyttäen. Hihansuut on kiinnitetty kolmella tinaisella napilla. Päähineenä on tässä leukaliina ja huntu, mutta yhtä hyvin sen tilalla voisi olla vaikkapa ”kahvinsuodatinhattu” ja hiusverkko tai yksinkertainen ns. pyhän Birgitan myssy.

Kissa tekee mekkoa myös tilauksesta omien mittojen ja toiveitten mukaan. Hinta riippuu koosta, materiaalista ja asusteista; esimerkiksi S-kokoisen, villakankaasta tehdyn hameen hinta ilman asusteita on noin 150 €.