Pyhä Hubertus

700-luvulla elänyt pyhä Hubertus oli Maastrichtin ja Liègen piispa. Hän tuli 1300-luvulta lähtien erityisen suosituksi kuuluisan tarinan ansiosta, joka kertoi, kuinka hän oli kääntynyt kristinuskoon. Tarina oli tosin lainattu toiselta pyhimykseltä, pyhältä Eustachiukselta. Joka tapauksessa tarinan mukaan Hubertus oli metsällä pitkänäperjantaina. Tuolloin hän näki valkoisen peuran, jolla oli ristiinnaulitun Kristuksen kuva sarviensa välissä, ja kääntyi kristityksi.

Pyhimyksen jäännökset siirrettiin 800-luvulla Amdainin benediktiiniläisluostariin Ardennes’ssa, Belgiassa, ja siitä tuli pyhiinvaelluskohde. Joissakin pyhiinvaellusmerkeissä kuvataan koko metsästyskohtaus, joissain ainoastaan peura Kristuksen kuva sarvien välissä. Tavallisimpia ovat kuitenkin metsästystorvet. Torvia on valmistettu myös paikallisesti, ei ainoastaan Ardennes’ssa. Niitä onkin voitu käyttää myös metsästyksessä onnea tuovina amuletteina.

Kuvan kaltaisia merkkejä valmistettiin 1400-luvulla. Merkissä ei ole lainkaan kiinnitysneulaa, vaan se ommellaan vaatteeseen esimerkiksi kantonauhan lenkistä. Se on voitu myös ripustaa erityiseen korunkannattajaan. Merkin koko on 25 x 35 mm.

Mainokset

Nuolikimppumerkki

Vyöllä sidottua nuolikimppua kuvaava merkki saattaa olla pyhän Edmundin symboli, tai sillä voi olla puhtaasti maallinen merkitys. Merkki on ollut joka tapauksessa yleinen, sillä sitä tunnetaan monena erilaisena versiona.

Tämä merkki ajoittuu 1300-luvun lopusta 1400-luvun alkuun. Sen koko on 30 x 52 mm, ja siinä on moderni pinssikiinnitys.

Pyhä Antonius

Keskiajalla Suomessakin hyvin suosittu pyhimys Antonius oli sikojen ja sikopaimenten suojelija. Jokaisen lauman pienin porsas omistettiin hänelle. Antonius oli erakko, joka tahtoi noudattaa kirjaimellisesti Raamatun kehotusta luopua kaikesta omaisuudesta, ja legendan mukaan ainoastaan villisiat olivat hänen kumppaneinaan yksinäisyydessä. Hänet kuvattiin sian kanssa kuitenkin, koska antoniittien emäluostari Ranskassa nautti etuoikeutta pitää sikoja vapaana kaupungissa. Etuoikeuden ehtona oli, että luostarin sioilla tuli olla kello kaulassa, jotta ne erotettaisiin isännättömistä kulkurisioista.

Antoniuksen askeettisen elämäntavan innoittamana syntyi luostarilaitos, ja antoniittien emäluostari La Motten kaupungissa Ranskassa oli suosittu pyhiinvaelluspaikka. Siellä vierailivat erityisesti pyhän Antoniuksen tulesta eli ergotismista kärsivät ihmiset. Myös muualla Euroopassa sijaitsevissa tytärluostareissa ja hospitaaleissa käytiin pyhiinvaelluksilla.

Kellokaulaista sikaa kuvaava merkki saattaa olla Antoniuksen seuraajan käyttämä symboli. Se voi olla myös Lontoon hospitaalin valmistama pyhiinvaellusmerkki; niitä tiedetään tuotetun siellä 1440-luvulla. Joka tapauksessa merkki ajoittuu 1400-luvulle. Merkin koko on 20 x 30 mm, ja siinä on aikakautinen neulakiinnitys.

Walsinghamin pyhä Talo ja Neitsyen alttari

Vuonna 1061 saksilainen aatelisnainen Richeldis de Faverches sai näyn. Siinä Neitsyt Maria pyysi häntä rakentamaan kopion talosta, jossa Marian ilmestys oli tapahtunut. Richeldis rakennutti talon Norfolkiin Walsinghamiin, joka tuli sen ansiosta pian tunnetuksi ”Englannin Nasaretina”. 1100-luvulla alttarin viereen rakennettiin augustinolaisluostari, ja 1200-luvulle tullessa alttari oli jo hyvin suosittu pyhiinvaelluskohde. Alttari lakkautettiin reformaation yhteydessä vuonna 1538, ja kaikki sen rakennukset tuhottiin.

Holy House1300-luvun loppuun ja 1400-luvun alkuun ajoittuvaan talon muotoiseen pyhiinvaellusmerkkiin on kuvattu Neitsyen ilmestys, jossa enkeli Gabriel ilmoitti Kristuksen syntymästä. Merkin alaosa esittää ilmeisesti Walsinghamin talossa ollutta Neitsyen alttaria patsaineen.

Merkissä on moderni pinssikiinnitys, mutta kiinnittäminen onnistuu aikakautisesti myös ompelemalla kiinnityslenkkien kautta.

 

 

 

LiljaWalsinghamista sai 1400-luvun alussa myös pyhiinvaellusmerkkejä, joihin on kuvattu lilja helmirenkaan sisään. Lilja on yleinen Neitsyt Marian symboli.

Merkissä on aikakautinen neulakiinnitys.

 

 

RuusuMyös ruusu on yleinen Neitsyt Marian symboli, ja kruunattuna se kuvastaa Neitsyen roolia Taivaan kuningattarena. Myös tällaisia merkkejä on saatettu myydä Walsinghamissa 1400-luvulla.

Merkissä on aikakautinen neulakiinnitys.

 

 

Madonna1400-luvulta on peräisin myös Madonnaa eli Neitsyt Mariaa äidin ominaisuudessa kuvaava merkki. Tämän kaltaisia pyhiinvaellusmerkkejä on saatettu myydä niin Walsinghamissa kuin muillakin Neitsyen alttareilla ympäri Eurooppaa.

Merkissä on moderni pinssikiinnitys.

Pelikaanimerkki

PelikaaniPoikasiaan sydänverellään ruokkiva pelikaani on Jumalan karitsan ohella toinen suosittu Kristusta symboloiva aihe. Keskiajalla uskottiin pelikaanin ruokkivan poikasiaan omalla verellään ellei muuta ruokaa ollut saatavilla, ja siitä tuli Kristukseen sopiva uhrautuvaisuuden symboli.

Merkki ajoittuu 1400-luvun loppupuoliskolle, ja siinä on moderni pinssikiinnitys.

Neitsyt Marian monogrammi

M Kirjainta esittävistä merkeistä ”M” on yksi useimmiten esiintyvistä, ja se symboloi yleensä Neitsyt Mariaa. Tässä merkissä kirjaimen päällä on myös kruunu kuvaamassa Marian roolia Taivaan kuningattarena, ja kirjaimen sisässä on teksti Ave Maria. Merkki ajoittuu noin vuosille 1375-1425, ja siinä on aikakautinen neulakiinnitys.

Agnus Dei -merkki

Agnus Agnus Dei eli Jumalan karitsa on kristillisessä perinteessä yleinen Kristus-symboli. Sen alkuperä on juutalaisessa uhrikaritsa-tavassa, joka varsin luontevasti siirtyi vertautumaan itsensä ihmisten puolesta uhraavaan Kristukseen. Tähän viitataan myös Raamatussa. Varhaisimmat esimerkit symbolista esiintyvät jo 500-luvulla, ja keskiajan kuluessa karitsa sai myös tässä merkissä esiintyvät yksityiskohdat, viirin ja ristisauvan.

Merkki ajoittuu 1300-luvun loppuun ja 1400-luvun alkupuoliskolle. Siinä on moderni pinssikiinnitys, jonka voi kuitenkin halutessaan helposti nipsaista pois ja ommella merkin vaatteeseen. Hinta 5 €.