Pyhä Hubertus

700-luvulla elänyt pyhä Hubertus oli Maastrichtin ja Liègen piispa. Hän tuli 1300-luvulta lähtien erityisen suosituksi kuuluisan tarinan ansiosta, joka kertoi, kuinka hän oli kääntynyt kristinuskoon. Tarina oli tosin lainattu toiselta pyhimykseltä, pyhältä Eustachiukselta. Joka tapauksessa tarinan mukaan Hubertus oli metsällä pitkänäperjantaina. Tuolloin hän näki valkoisen peuran, jolla oli ristiinnaulitun Kristuksen kuva sarviensa välissä, ja kääntyi kristityksi.

Pyhimyksen jäännökset siirrettiin 800-luvulla Amdainin benediktiiniläisluostariin Ardennes’ssa, Belgiassa, ja siitä tuli pyhiinvaelluskohde. Joissakin pyhiinvaellusmerkeissä kuvataan koko metsästyskohtaus, joissain ainoastaan peura Kristuksen kuva sarvien välissä. Tavallisimpia ovat kuitenkin metsästystorvet. Torvia on valmistettu myös paikallisesti, ei ainoastaan Ardennes’ssa. Niitä onkin voitu käyttää myös metsästyksessä onnea tuovina amuletteina.

Kuvan kaltaisia merkkejä valmistettiin 1400-luvulla. Merkissä ei ole lainkaan kiinnitysneulaa, vaan se ommellaan vaatteeseen esimerkiksi kantonauhan lenkistä. Se on voitu myös ripustaa erityiseen korunkannattajaan. Merkin koko on 25 x 35 mm.

Mainokset

Nuolikimppumerkki

Vyöllä sidottua nuolikimppua kuvaava merkki saattaa olla pyhän Edmundin symboli, tai sillä voi olla puhtaasti maallinen merkitys. Merkki on ollut joka tapauksessa yleinen, sillä sitä tunnetaan monena erilaisena versiona.

Tämä merkki ajoittuu 1300-luvun lopusta 1400-luvun alkuun. Sen koko on 30 x 52 mm, ja siinä on moderni pinssikiinnitys.

Kruunumerkki

Kruunumerkki on mahdollisesti Edvard Tunnustajaan liittyvä pyhiinvaellusmerkki Westminsteristä. Edvard (1003-1066) oli viimeinen saksilaiskuningas, ja hänet tunnettiin erityisesti hurskaudestaan. Edvard kanonisoitiin vuonna 1161, ja hänen reliikkejään säilytettiin Westminster Abbeyssa.

Kruunumerkkejä on käytetty kuitenkin muissakin yhteyksissä; tiedetään esimerkiksi, että 1300-luvulla sellaisia on jaettu tunnustuksena uskollisuudesta kuninkaalle.

Löytöyhteyksien ja tyylillisten seikkojen perusteella merkki ajoittuu 1300-luvun lopusta 1400-luvulle. Merkin koko on 31 x 38 mm, ja siinä on aikakautinen neulakiinnitys.

Kissamerkki

Kissa Merkkiin on kuvattuna hiirtä suussaan pitävä kissa. Kissan jalkojen alla on tekstinauha, jossa lukee ”VI SIS MIS”, joka kääntyy lähinnä ”Tässä on hiiri” tai ”Minulla on hiiri”.

Merkkejä on löytynyt erilaisina versioina useita. Joskus kissalla on myös satula ja suitset. Kaikissa versioissa kissalla on kuitenkin kaksi häntää, niin myös tässä. Syytä ei tiedetä.

Kissa esitetään merkissä hiirestäjänä, niin kuin se yleensä keskiaikaisissa lähteissä nähtiin. Merkki saattaa myös symboloida paholaista ja sen kynsissä kärsivää syntistä.

Merkki ajoittuu 1400-luvulle. Moderni pinssikiinnitys.

K-18..

..eli uusia ”hävyttömiä” merkkejä keskiajalta! Merkkien hinta on 5 €, ellei tekstissä muuta mainita.

KantKolmen falloksen kantama kruunattu vulva; merkki parodioi mahdollisesti katolisia Maria-kulkueita, joissa Neitsyt Marian patsasta kannetaan samaan tapaan. Merkkityyppi ajoittuu 1300-1400 -lukujen vaihteeseen, ja siinä on aikakautinen neulakiinnitys.

 

 

 

 

 

 

KikkFallosten miehittämä laiva saattaa olla parodia samankaltaisesta Thomas Becketin pakoa Englannista kuvaavasta merkistä. Merkki ajoittuu 1300-1400 -lukujen vaihteeseen, ja siinä on aikakautinen neulakiinnitys.

 

 

 

 

 

 

KottKävelevän falloksen selässä on mies, joka työntää kottikärryissä kolmea pienempää fallosta. Merkki ajoittuu 1300-luvun lopusta 1400-luvun ensimmäiselle puoliskolle, ja siinä on moderni pinssikiinnitys.

 

 

 

 

 

 

LentToinen, vähemmän suosittu versio siivekkäästä falloksesta. Merkki on sivusta kuvattua versiota hieman vanhempi, sillä se ajoittuu 1300-luvun toiselle ja kolmannelle neljännekselle eli n. 1325-1375. Merkissä on aikakautinen neulakiinnitys.

 

 

 

 

 

LentMyös vulva on kuvattu toisinaan siivekkäänä. Huolimatta samankaltaisuudesta fallosmerkin kanssa se ajoittuu jonkin verran myöhemmäksi, 1300-1400 -lukujen vaihteeseen. Merkissä on aikakautinen neulakiinnitys.

 

 

 

 

 

 

Lev

Nämä merkit saattavat olla parodioita Neitsyt Marian M-monogrammeista, joita ne hieman muistuttavat. Sekä kuvan mies että alapuolinen nainen ajoittuvat 1400-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Merkeissä on aikakautinen neulakiinnitys.

 

 

 

 

 

Lev

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lukk

Tässä merkissä fallos esitetään luonnollisena, ei mielikuvituksellisissa tapahtumissa niin kuin useimmissa merkeissä. Se ajoittuu 1400-luvun ensimmäiselle puoliskolle, ja kiinnitys tapahtuu yläreunan lenkin avulla. Tämä merkki on hieman pienempi kuin muut, joten sen hinta on 3 €.

 

 

 

 

 

 

Pyh

Ehkä yleisin vulvaa kuvaava merkki on tämä pyhiinvaeltajan asuun sonnustautunut vulva. Sillä on päässään pyhiinvaeltajan hattu, käsissä fallospäinen sauva ja rukoushelmet, ja jalassa patiinit. Merkki ajoittuu 1300-1400 -lukujen vaihteeseen, ja siinä on aikakautinen neulakiinnitys.

 

 

 

 

 

 

Rats

Kruunatulla, ratsastavalla vulvalla on käsissään ratsupiiska ja jalkajousi. Merkki ajoittuu 1300-1400 -lukujen vaihteeseen, ja siinä on moderni pinssikiinnitys.