Riipuksia ja amuletteja

Miniatyyriesineitä löytyy silloin tällöin joko asuinpaikkojen kulttuurikerroksista tai haudoista. Ne esittävät usein aseita, mutta myös työkaluja kuten sirppejä, tulusrautoja jne. tai ihmishahmoja. Miniatyyrejä on ilmeisesti kannettu amuletteina, onnea tuottavina ja pahaa karkottavina esineinä. Joissain tapauksissa miniatyyreissä on lenkki ripustusta varten, ja joskus niitä on kerätty useita samaan renkaaseen.

Sauvan muotoiset miniatyyrit esittävät ilmeisesti esinettä, jota shamaani tai noita käyttää rummuttaessaan. Suomessa sauvaa on kutsuttu pirun piiskaksi. Kuvan amulettirengas on kopio Birkasta tehdystä löydöstä. Sen koko korkeus on noin 10 cm ja hinta 10 €.

Tulusraudan muotoisia riipuksia on voitu käyttää miniatyyriamuleteissa tai vähän isompana myös yksinään. Amulettina tulusraudan muotoisen riipuksen uskotaan heijastavan samoja maagisia ominaisuuksia, joita myös oikeilla tulusraudoilla on tiettävästi ollut. Kuvan riipuksen leveys on noin 5 cm, ja sen hinta on 10 €.

Torin vasara lienee miniatyyriamuleteista tunnetuin, ja se symboloi nimensä mukaisesti Tor-jumalaa. Vasaroita on myös hyvin monenlaisia ja eri materiaaleista valmistettuja. Amulettien levintä kattaa Keski- ja Etelä-Skandinavian ja Islannin, ja joitakin yksittäisiä kappaleita on myös mm. Puolasta ja Englannista. Kuvan riipuksen korkeus on noin 5 cm ja hinta 7 €.

Idänkävijät törmäsivät matkoillaan slaavilaisiin lunula-riipuksiin, jotka symboloivat kuuta ja mahdollisesti siihen liitettyä jumalatarta ja sitä kautta naisia ja äitiyttä. Lunula-riipuksen alkuperä on klassisessa maailmassa, mutta kuvan amuletti on kopio viikinkiaikaisesta Novgorodista tehdystä löydöstä. Riipuksen korkeus on noin 4 cm ja hinta 5 €.

Itäistä tyyppiä ovat myös litteät, levystä leikatut eläinriipukset, joista linnut ovat Suomessakin yleisiä, mutta muitakin eläimiä esiintyy. Kuvan hevonen on myös Novgorodista, ja sen leveys on noin 3,5 cm ja hinta 5 €.

Epätavallisempaa tyyppiä edustaa kerälle kiertynyttä käärmettä esittävä riipus. Erään teorian mukaan käärme esittää Jörmungandr-käärmettä, joka on kietoutunut maailman ympärille ja aiheuttaa luonnononnettomuuksia liikkuessaan. Kuvan käärmeen halkaisija on noin 3 cm ja hinta 5 €.

Yleisimpiä riipuksia, kuten muitakin kulttuurivaikutteita, kopioitiin myös paikallisesti, jolloin ne saivat oman leimansa eri kulttuurien piirteiden sulautuessa toisiinsa. Englantilainen versio Torin vasarasta on löytynyt Yorkista, ja kahden kulttuurin lisäksi riipuksessa on saatettu yhdistää myös kaksi uskontoa; riipuksen alaosassa on nähtävissä ristikuvio. Riipuksen korkeus on noin 4,5 cm ja hinta 10 €.

Varsinaisista kristillisistä ristiriipuksista on kerrottu aiemmin toisaalla tässä blogissa. Kuvan pieni risti on löytynyt Ruotsista myöhäiseltä viikinkiajalta, ja sen leveys on noin 1,5 cm ja hinta 5 €.

Karhunhammasriipukset ovat itäistä alkuperää, ja niitä on käytetty paljon Suomessakin. Oikeitten hampaitten lisäksi amuletteina on käytetty myös metallisia, jotka on valettu jäljittelemään oikeista hampaista tehtyjä riipuksia kiinnitysnauhoja myöten. Suomessa karhunhampaat ovat olleet naisten koruja, ja niitä on kannettu kupeilla useita rivissä. Hampailla on ollut ilmeisesti hedelmällisyyttä suojeleva tarkoitus. Riipuksen korkeus ripustuslenkkeineen on noin 4 cm ja hinta 5 €.

Ihmisiä ja ihmiskasvoja esittäviä riipuksia on tehty viikinkiajalla niin idässä kuin lännessä. Yleensä kasvoriipusten on tulkittu esittävän Odinia. Kuvan riipus on englantilainen versio aiheesta. Sen koko korkeus on noin 3,5 cm ja hinta 5 €.

Kirvestä esittävä riipus kuuluu ylempänä mainittuihin miniatyyriesineisiin. Muitten aseitten kuin vasaran katsotaan symbolisoivan Odinia. Riipuksen korkeus on noin 4 cm ja hinta 5 €.

Helmiriipuksia on käytetty erityisesti naisten rintalaitteissa. Renkaan halkaisija on noin 4 cm ja hinta 5 €.

Ristiriipus

RIIPUS ON TILAPÄISESTI LOPPU!

Viikinkeihin liitetään usein pakanuus, mutta kristinusko oli alkanut levitä Pohjolaankin jo ennen heidän aikaansa. Lähetyssaarnaajat kävivät suurissa kauppakeskuksissa, ja viikingit tapasivat kristittyjä retkillään. Monet viikinkiajalla eläneistä ihmisistä olivatkin jo ottaneet kasteen.

RistiRistin esikuva on Englannin Yorkista, norjalaisten asuttamasta Jorvikista. Malliltaan se on hyvin tyypillinen kolmipyöryläristi, joka on varsin yleinen ristimuoto Pohjoismaissa, Itä-Baltiassa ja Venäjällä. Kolmipyöryläristin alkuperä on Venäjällä, ja ristityyppi liitetäänkin itäiseen kristillisyyteen. Paikallista valmistusta ja kopiointia on kuitenkin tapahtunut myös muualla, Suomessakin. Suomen alueelta ristejä on löytynyt 9: Kaukolan Kekomäestä kolme, Janakkalan Viralasta, Kaarinan Ristimäestä, Maarian Taskulasta, Maarian Virusmäestä, Mikkelin Visulahdesta ja Tampereen Vilusenharjulta yksi. Lisäksi Kaarinan Nummelta on peräisin yksi kolmipyöryläristin teelmä. Kahta lukuunottamatta kaikki ovat hopeaa.

Kaikki suomalaiset ristit, jotka ovat löytyneet alkuperäisiltä paikoiltaan, ovat olleet miespuolisten vainajien kaulassa. Riipuksissa on ollut joko villalangasta punottu nyöri tai hopeinen tai tinainen ketju. Pari ristiä on myös lapsen haudoista.

Ristejä käytettiin 1000-luvulta 1200-luvun loppuun, viikinkiajan lopulta varhaiselle keskiajalle. Ristien kanssa samoista konteksteista löytyneillä muilla esineillä on kuitenkin hyvin rautakautinen leima, joten ristit liittyvätkin hyvin voimakkaasti kristitylle viikinki- ja ristiretkiajalle mieluummin kuin keskiajalle.

Risti on tinaa, joten se käy hyvin hopeisesta. Hinta 8,50 €.