Tunnelmallisiin syysiltoihin

Kynttilänjalat ovat toistaiseksi loppu!

Pimenevinä syysiltoina on mukava sytyttää kynttilöitä ja käpertyä sohvan nurkkaan lukemaan tai tekemään käsitöitä. Keskiaikahenkiseen sisustukseen sopivat tietysti ajanmukaiset kynttilänjalat ja sohvatyynyt.

Kynttilänjalka, 15 €

Leimakoristeinen kynttilänjalka on muodoltaan keskiajalle tyypillinen, ja sen kaltaisia on löytynyt myös Suomesta. Kynttilänjalan uudennos on tehty punasavesta. Korkeus ja pohjan halkaisija n. 12 cm. Hinta 15 €.

Istuintyyny, 25 €

Yksityiskohta istuintyynyn kankaan kuviosta

Istuintyynyn päällinen on painettua pellavaa, jonka kuvio on peräisin 1400-luvulta. Tyynyä on saatavana luonnonvalkoisena ja ruskeana. Koko n. 42 x 35 x 1 cm. Hinta 25 €.

Neulakinnaspipo

Neulakinnastekniikalla tehtyjen pipojen malli perustuu viikinkiaikaisiin kuvauksiin ja suolöytöihin. Nimenomaan tällä tekniikalla tehdyistä päähineistä ei ole säilynyt jäänteitä, mutta koska tekniikkaa on käytetty pienempien asusteitten kuten kintaitten ja sukkien neulaamiseen, on todennäköistä, että sitä on käytetty myös päähineitten ompeluun. Todennäköistä lienee myös, että neulakinnaspipojen käyttö on jatkunut viikinkiajalta keskiajalle ja siitä eteenpäinkin.

Pipojen ompelussa käytetään luonnollisen värisiä ja luonnonväreillä värjättyjä lankoja. Kuten tavallista, voit tilatessasi esittää väritoivomuksen. Pipoon voidaan lisäksi ommella vaikka turkisreunus, tai se voidaan kirjoa -kirjottuja neulakintaita on löytynyt Suomesta viikinkiaikaisista haudoista. Pipon hinta on koosta ja käytetystä langasta riippuen n. 35 euroa.

Häntähuppu

Jo viikinkiajalla käyttöön tullut huppu säilyi suosittuna päähineenä koko keskiajan. Huppua käytti jokainen; yhteiskuntaluokalla tai sukupuolella ei ollut merkitystä. Ajallisia sekä yhteiskuntaluokkien ja sukupuolten välisiä eroja kuitenkin esiintyi.

Hiien Kissan omaa tuotantoa oleva miehen huppu voidaan ajoittaa karkeasti 1300-luvulle. Se on ommeltu kokonaan käsin villakankaasta aikakautisia tekniikoita käyttäen. Huppu voidaan myös vuorittaa esimerkiksi pellavalla.

Vuorittamattoman hupun hinta on 35 €, vuoritetun 60 €.

Olkainhame

Olkainhame on Skandinaviassa tyypillinen naisten vaate viikinkiajalla. Suomalaisesta vaippahameesta se eroaa siten, että siinä on varsinaiset olkaimet, joihin soljet kiinnitetään.

Koska hameista on löytynyt ainoastaan fragmentteja, on niitten konstruktio vielä hieman kyseenalainen. Vallalla oleva käsitys kuitenkin on, että hameet ovat putkimaisia, ja ne ovat ulottuneet ylhäällä kainaloihin ja alhaalla puolen säären tienoille. Toisten tutkijoitten mukaan on myös mahdollista, että hamemalleja on voinut olla useita erilaisia. Varmaa kuitenkin on, että hame on kiinnitetty edestä parittaisilla olkasoljilla. Olkasoljista on voinut riippua helminauhoja ja tarvikkeita, kuten avaimia ja neulakoteloita.

Hautalöytöjen perusteella olkainhameet on tehty idästä, mm. Syyriasta, tuodusta villasta. Tämä selittää osaltaan olkainten käyttöönoton; kallista kangasta ei ole haluttu pilata rei’ittämällä sitä soljilla, vaan sen sijaan hameen reunaan on ommeltu lenkkimäiset olkaimet, joitten läpi soljen neula on pistetty.

Hameitten kankaat ovat yleensä myös kalliilla aineilla värjättyjä. Sininen ja punainen ovat tavallisia värejä; esimerkiksi Birkassa kaivetuista haudoista löytyneistä olkainhameista suurin osa oli tummansinisiä, ja Hedebyn satamasta tehdyssä löydössä hame oli punainen.

Viikinkiajan loppua kohti tullessa olkainhameet alkavat jäädä pois käytöstä. Olkasoljet puuttuvat erityisesti muuten rikkaasti varustetuista haudoista. Syynä saattaa olla, että yhteiskunnan varakkaimmat jäsenet siirtyivät jo käyttämään mannereurooppalaista tai englantilaista muotia, ja olkainhameet jäivät keskiluokan käyttöön.

Hiien Kissan omaa tuotantoa oleva hame on ommeltu tummansinisestä toimikassidoksisesta villasta. Kuten tavallista, se on ommeltu kokonaan käsin aikakautisia pistoja ja tekniikoita käyttäen.

M-kokoisen hameen hinta on 60 €. Hameen ja solkien yhteishinta on 90 € (helminauha ja aluspaita eivät kuulu hintaan). Solkia on saatavana myös erikseen.

Silkkimyssy

Pääosin norjalaiset viikingit tekivät retkiä Britannian pohjoisosiin ja Irlantiin. Retkeilijät perustivat asutuskeskuksia, joista käsin heillä oli kanssakäymistä alueen alkuperäisväestöjen kanssa. Molemmat kulttuurit vaikuttivat toisiinsa jossain määrin niin materiaalisesti kuin henkisesti.

Kyseisten alueitten viikinkiasutukselle tyypillinen naisen päähine on silkistä tai villasta, saagojen mukaan myös pellavasta, tehty myssy, jolle ei ole ainakaan suoria vastineita Skandinaviasta. Myssy onkin syntynyt todennäköisesti jonkin perinteisen päähineen sulautuessa paikalliseen muotiin.

Varsinkin myöhemmällä ajalla, 900-luvulta eteenpäin, tämänkaltainen myssy tuntuu olleen suosittu päähine skandinaavissyntyisten naisten joukossa. Löytöjä on tehty esimerkiksi Yorkista ja Dublinista. Yksi syy suosiolle saattaa olla, että kristittyjen naisten tuli oppien mukaan peittää päänsä. Silkistä tehtyjä myssyjä on materiaalin kalleuden vuoksi käytetty todennäköisesti vain juhla-aikana, kun muulloin on tyydytty villaiseen tai pellavaiseen.

Hiien Kissan omaa tuotantoa oleva myssy on ommeltu käsin, ja myös silkki on käsinkudottua. Ompelussa on käytetty ainoastaan aikakautisia pistoja. Myös myssyn nauhat on punottu silkkilangasta.

Myssyn hinta on 30 €.

Mekko 1300-luvun puolivälistä

SininenSinisen hameen esikuvana on ollut 1300-luvun puolivälistä peräisin olevia pyhimyspatsaita Suomesta ja Ruotsista. Tuona aikana vaatteet alkoivat muuttua jo vartalonmyötäisemmiksi, ja tämä näkyy esimerkiksi hihojen parempana istuvuutena. Myös vaatteen yläosa on jo hieman tiukempi, mutta rinnan korkeudelta lähtevät kiilat edessä ja takana antavat sille kuitenkin runsautta. Hameessa on myös lantiolta lähtevät sivukiilat, jotka lisäävät liikkuvuutta ja antavat helmaan tarvittavaa leveyttä.

Huntu ja leukaliina ovat kyseisen ajan tyypillisin päähine naiduilla ja vanhemmilla naisilla. Hieman muodikkuutta kokonaisuuteen tuovat kuitenkin ohimoille letitetyt hiukset, joka oli sekin hyvin yleinen kampaus tuohon aikaan.

SininenKaikki vaatteet on jälleen ommeltu ja viimeistelty kokonaan käsin, ja käytetyt ompelutekniikat ja pistot ovat aikakautisia. Hameen ja hunnun kangas on villatoimikasta, leukaliina ja aluspaita ovat pellavaa.

Tupsupussukka

Kaikk

Tupsuilla koristeltuja pussukoita esiintyy kuvalähteissä ainakin 1200-luvun alusta 1500-luvulle. Noitten vuosien aikana niitten muoto muuttui vain vähän; pussukasta tuli lyhyempi ja tupsutkin muuttuivat enemmän pompuloiksi myöhemmälle ajalle tultaessa. Hiien Kissan omaa tuotantoa oleva pussukka sopii varhaisemmalle ajalle 1200-1300 -luvuille ja 1400-luvun alkupuolelle.

TupsPussukka on ommeltu käsin villakankaasta, ja tupsut ja nyörit ovat niin ikään käsityötä. Pussukassa on erikseen kiristysnyöri  ja nyöri vyölle ripustamista varten. Pussin koko ilman tupsuja on n. 22 x 15 cm. Hinta 25 €.

Pussukoita saa myös tilauksesta, jolloin voi esittää toiveita koosta, väristä ja materiaalista. Niitä voi tehdä esimerkiksi silkistä, tai ne voidaan kirjoa. Tilaustöitten hinta määräytyy niissä käytetyn materiaalin ja työn määrän mukaan.