Kaftaanisolki

Kaftaani on itämaislähtöinen miesten päällysvaate, joka löysi tiensä viikinkiajalla myös Pohjolaan. Malliltaan vaate on avonainen, joko soljin, napein tai nauhoin kiinnitettävä pitkähkö takki. Kaftaanin materiaali voi olla silkkiä, villaa tai pellavaa, ja joissain löydöissä on ollut turkisvuori. Kaftaaneihin on voinut kuulua myös irralliset hihansuut ja kaulus, jotka on myös tehty arvokkaasta materiaalista ja koristeltu esim. hopealankakirjonnalla.

Pohjolasta tehdyt kaftaanilöydöt kertovat yhteyksistä itään; monilla kaftaaniin puetuilla vainajilla on ollut yllään myös muita sieltä suunnasta peräisin olevia vaatteita ja asusteita. Kaftaanit lienevät suurimmaksi osaksi olleet ylellistä tuontitavaraa, mutta viitteitä paikalliseen valmistukseenkin on.

Pohjolassa kaftaanit kiinnitettiin yleensä pronssi- tai hopeanapein, mutta nykyisen Itä-Euroopan alueella siihen käytettiin erityisiä solkia. Solkia, aivan kuten nappejakin, oli useita rinnakkain takin kaula-aukon ja vyön välisellä alueella.

Kaftaanisolki, 10 €

Kaftaanisolki on kopio unkarilaisesta 900-luvulle ajoitetusta löydöstä. Tinasta valmistetun solkiparin leveys on noin 10,5 cm ja hinta 10 €.

Kupurasolkia

Ovaalit kupurasoljet ovat erityisesti Skandinaviassa käytetty olkasolkimuoto. Ovaalin muotoisia kupurasolkia on kuitenkin löytynyt muutamia myös Suomesta, joten niitä voi käyttää niin olkain- kuin vaippahameenkin kanssa.

Norjalaiset kupurasoljet, 50 €/pari

Lisää tietoa rautakauden muodista on luettavissa täältä.

Norjalaisen mallin mukaan tehdyt soljet ovat tinaa, ja parin hinta on 50 €. Soljen pituus on noin 7 cm.

Ruotsalaista ja tanskalaista mallia olevat soljet ovat pronssia, ja parin hinta on 90 €. Soljen pituus on noin 9 cm.

KAIKKI SOLJET OVAT TOISTAISEKSI LOPPU!

Ruotsalaiset kupurasoljet, 90 €/pari

Tanskalaiset kupurasoljet, 90 €/pari


Eläinsolki

Eläimiä kuvaavia solkia esiintyy aika ajoin koko rautakauden. Erityisesti viikinkiajalle kuuluvat litteät, puhkonaiset pukusoljet, joihin on kuvattu pitkäraajainen ja -kaulainen nelijalkainen eläin silmukoilla olevien käärmeitten keskellä. Kuvaus on tehty viikinkiajan nuorimpiin tyyleihin kuuluvalla Urnes-tyylillä (1000-luvun loppupuoli), jonka mukaan solkea myös joskus kutsutaan.

Kuvan solki on on kopio Skotlannista löytyneestä soljesta. Sen koko on noin 5 x 5 cm ja hinta 12,50 €.

Solkia ja rannerenkaita

Viikinkiajalla yleinen tapa kuljettaa rahaa mukanaan oli valaa kulta tai hopea tangoiksi ja kiertää ne rannerenkaiksi. Tangoista ja renkaista leikattiin sitten määrämitta metallia kaupankäynnin yhteydessä. Renkaat koristettiin usein leimaamalla ne geometrisin kuvioin, mahdollisesti merkitsemään tietyn painoista palaa metallia.

Erilaisia raharenkaita on löytynyt niin kokonaisena kuin rikottuinakin ympäri viikinkien asuttamaa Eurooppaa, myös Suomesta. Suomessa muodikas tapa oli käyttää rannerenkaita pareittain, samanlaiset molemmissa käsissä. Renkaitten käyttö ei ole sukupuolisidonnaista, vaan niitä käyttivät niin miehet kuin naisetkin.

Kuvan myytävät rannerenkaat ovat tinaa, mutta menevät hyvin hopeisista. Renkaat ovat avonaisia, ja ne voidaan siten säätää kaikille sopivaksi. Renkaan hinta on 7,50 €.

Kuvassa vasemmalla olevien lasihelmikoristeisien hevosenkenkäsolkien esikuvat ovat skotlantilaiselta St. Ninian’s Island -saarelta peräisin olevasta viikinkiaikaisesta kätkölöydöstä. Kätkö on tehty todennäköisesti 800-luvulla, ja se sisälsi niin kirkolliseen kuin maalliseen käyttöön tarkoitettua esineistöä. Hevosenkenkäsoljet ovat piktiläistä eli paikallista tyyppiä; ne on kätketty kirkon lattian alle ehkä viikinkien ryöstöretken pelossa. Hevosenkenkäsoljet ovat miesten koruja, ja niillä on kiinnitetty todennäköisesti päällysvaatetta kuten viittaa. Soljen hinta on 45 €.

Keskellä olevan pienen kolmilehtisoljen esikuva on Englannista. Lisää kolmilehtisoljista ja niitten käytöstä löytyy aikaisemmasta artikkelista. Soljen hinta on 17 €.

Oikealla etualalla olevat ohdakesoljet ovat irlantilaista alkuperää, mutta solkia on löytynyt Suomestakin saakka. Myös tämä solki on tyypillisesti miesten käyttämä, ja sen suuren koon perusteella sekin on kiinnittänyt päällysvaatetta. Ohdakesoljet ajoittuvat 800-1000 -luvuille. Solki on toistaiseksi loppu.

Takana oikealla olevien tasavarsisolkien esikuva on Gotlannista. Tasavarsisoljet ovat lähinnä naisten koruja; niitten käytöstä ja ajoituksista voi lukea enemmän täältä. Tasavarsisoljen hinta on 27 €.

Rasiasolki

Rasiasolki oli gotlantilaisnaisten yksittäin käytetyistä soljista yleisin. Sitä käytettiin kiinnittämään viittaa tai takkia.

Solki on pronssia, ja sen neula kestävää terästä. Soljella on painoa, joten se sopii parhaiten kiinnittämään paksua villaista vaatetta.

Hinta 45 €.

Gotlantilaisen naisen hautavarustus keskiseltä viikinkiajalta

Vaateneuloja

Pallonuppinen neula on tinaa, ja sen pituus on n. 7 cm. Hinta 7 €.                                                                            TinaPronssi

Kuutionuppinen, häränsilmäkoristeinen neula on pronssia, ja sen pituus on n. 8 cm. Hinta 12 €.

Gotlantilaisen naisen hautavarustus keskiseltä viikinkiajalta

Hevosenkenkäsolki

SolkiSOLKI ON TILAPÄISESTI LOPPU!

Eläinpäisen hevosenkenkäsoljen esikuva on St. Ninian’s Island -saarelta tehdyssä kätkölöydössä. Saari kuuluu Shetlanninsaariin, ja soljen kuva-aiheessa onkin hyvin kelttiläistä vaikutusta. Kätkölöytö ajoittuu siinä olleitten esineitten perusteella n. 800-luvulle.

Solki soveltuu hyvin viitan tai takin kiinnittämiseen. Soljen materiaali on tinaa, ja neulan kestävämpää terästä.

Soljen halkaisija on n. 7 cm. Hinta 25 €.