Kaftaanisolki

Kaftaani on itämaislähtöinen miesten päällysvaate, joka löysi tiensä viikinkiajalla myös Pohjolaan. Malliltaan vaate on avonainen, joko soljin, napein tai nauhoin kiinnitettävä pitkähkö takki. Kaftaanin materiaali voi olla silkkiä, villaa tai pellavaa, ja joissain löydöissä on ollut turkisvuori. Kaftaaneihin on voinut kuulua myös irralliset hihansuut ja kaulus, jotka on myös tehty arvokkaasta materiaalista ja koristeltu esim. hopealankakirjonnalla.

Pohjolasta tehdyt kaftaanilöydöt kertovat yhteyksistä itään; monilla kaftaaniin puetuilla vainajilla on ollut yllään myös muita sieltä suunnasta peräisin olevia vaatteita ja asusteita. Kaftaanit lienevät suurimmaksi osaksi olleet ylellistä tuontitavaraa, mutta viitteitä paikalliseen valmistukseenkin on.

Pohjolassa kaftaanit kiinnitettiin yleensä pronssi- tai hopeanapein, mutta nykyisen Itä-Euroopan alueella siihen käytettiin erityisiä solkia. Solkia, aivan kuten nappejakin, oli useita rinnakkain takin kaula-aukon ja vyön välisellä alueella.

Kaftaanisolki, 10 €

Kaftaanisolki on kopio unkarilaisesta 900-luvulle ajoitetusta löydöstä. Tinasta valmistetun solkiparin leveys on noin 10,5 cm ja hinta 10 €.

Kupurasolkia

Ovaalit kupurasoljet ovat erityisesti Skandinaviassa käytetty olkasolkimuoto. Ovaalin muotoisia kupurasolkia on kuitenkin löytynyt muutamia myös Suomesta, joten niitä voi käyttää niin olkain- kuin vaippahameenkin kanssa.

Norjalaiset kupurasoljet, 50 €/pari

Lisää tietoa rautakauden muodista on luettavissa täältä.

Norjalaisen mallin mukaan tehdyt soljet ovat tinaa, ja parin hinta on 50 €. Soljen pituus on noin 7 cm.

Ruotsalaista ja tanskalaista mallia olevat soljet ovat pronssia, ja parin hinta on 90 €. Soljen pituus on noin 9 cm.

KAIKKI SOLJET OVAT TOISTAISEKSI LOPPU!

Ruotsalaiset kupurasoljet, 90 €/pari

Tanskalaiset kupurasoljet, 90 €/pari


Rannerenkaita

Viikinkiajalla yleinen tapa kuljettaa rahaa mukanaan oli valaa kulta tai hopea tangoiksi ja kiertää ne ranteissa pidettäviksi renkaiksi. Tangoista ja renkaista leikattiin sitten määrämitta metallia kaupankäynnin yhteydessä. Renkaat koristettiin usein leimaamalla ne geometrisin kuvioin, mahdollisesti merkitsemään tietyn painoista palaa metallia.

Raharengas, 7,50 €

Erilaisia raharenkaita on löytynyt niin kokonaisena kuin rikottuinakin ympäri viikinkien asuttamaa Eurooppaa, myös Suomesta. Yleensä raharenkaat löytyvät aarrekätköistä eivätkä esimerkiksi haudoista. Raharenkaan tinaisen kopion hinta on 7,50 €.

Varsinaisissa koristukseksi tarkoitetuissa rannerenkaissa ei tavallisesti ole leimakoristelua, vaan ne on tehty joko sileistä tai useista toistensa ympärille kierretyistä metallitangoista. Renkaat voivat olla avonaisia tai suljettuja. Avonaisten renkaitten päät on usein koristeltu joko geometrisesti tai esittävillä kuvilla, esim. eläimenpäillä.

Eläinpäärengas, 20 €

Skandinaviassa rannerenkaat olivat lähinnä miesten koruja. Eräitten teorioitten mukaan soturit saivat niitä isänniltään lahjoiksi ja kiitokseksi hyvin tehdystä palveluksesta.

Eläinpäisen rannerenkaan esikuva on löytynyt Gotlannista. Rengas on tinaa ja sen hinta on 20 €.

Kierretyistä metallilangoista tehdyn rannerenkaan malli on yleinen viikinkiajalla. Myös se on tinaa, ja sen hinta on 12, 50 €.

Kierretty rannerengas, 12,50 €

Suomessa muodikas tapa oli käyttää rannerenkaita pareittain, samanlaiset molemmissa käsissä. Renkaitten käyttö ei ole sukupuolisidonnaista, vaan niitä käyttivät niin miehet kuin naisetkin. Suomessa käytettiin skandinaavisten mallien mukaisia mutta myös erityisesti Suomessa tyypillisiä spiraalirannerenkaita, joita on löytynyt pääasiassa naisten haudoista.

Spiraalirannerenkaat, 30 €/pari

Spiraalirannerenkaat ovat rautaa, ja niitten hinta on 30 €/pari. Renkaita saa myös yksittäin.

SPIRAALIRANNERENKAAT OVAT TOISTAISEKSI LOPPU!

Helmiä

Hautalöytöjen perusteella viikinkiajan naiset arvostivat erilaisia helmiä suuresti. Lähteitten mukaan miehet ostivat helmiä kalliilla rahalla ja lahjoittivat niistä tehtyjä nauhoja sitten vaimoilleen. Helmet olivat pääasiassa tuontitavaraa, mutta niitä on valmistettu Skandinaviassa myös paikallisesti. Helmet ovat pääasiassa lasia, mutta myös metallisia tai erilaisista kivistä hiottuja helmiä löytyy.

Skandinaviassa helminauhat kiinnitettiin olkasolkiin ja kannettiin niitten välissä rinnalla. Suomessa ja paikoin Skandinaviassakin helmiä lienee käytetty kaulanauhoissa.

Helmien hinta on koon mukaan 0,50 – 2 €/kpl.

Eläinsolki

Eläimiä kuvaavia solkia esiintyy aika ajoin koko rautakauden. Erityisesti viikinkiajalle kuuluvat litteät, puhkonaiset pukusoljet, joihin on kuvattu pitkäraajainen ja -kaulainen nelijalkainen eläin silmukoilla olevien käärmeitten keskellä. Kuvaus on tehty viikinkiajan nuorimpiin tyyleihin kuuluvalla Urnes-tyylillä (1000-luvun loppupuoli), jonka mukaan solkea myös joskus kutsutaan.

Kuvan solki on on kopio Skotlannista löytyneestä soljesta. Sen koko on noin 5 x 5 cm ja hinta 12,50 €.

Riipuksia ja amuletteja

Miniatyyriesineitä löytyy silloin tällöin joko asuinpaikkojen kulttuurikerroksista tai haudoista. Ne esittävät usein aseita, mutta myös työkaluja kuten sirppejä, tulusrautoja jne. tai ihmishahmoja. Miniatyyrejä on ilmeisesti kannettu amuletteina, onnea tuottavina ja pahaa karkottavina esineinä. Joissain tapauksissa miniatyyreissä on lenkki ripustusta varten, ja joskus niitä on kerätty useita samaan renkaaseen.

Sauvan muotoiset miniatyyrit esittävät ilmeisesti esinettä, jota shamaani tai noita käyttää rummuttaessaan. Suomessa sauvaa on kutsuttu pirun piiskaksi. Kuvan amulettirengas on kopio Birkasta tehdystä löydöstä. Sen koko korkeus on noin 10 cm ja hinta 10 €.

Tulusraudan muotoisia riipuksia on voitu käyttää miniatyyriamuleteissa tai vähän isompana myös yksinään. Amulettina tulusraudan muotoisen riipuksen uskotaan heijastavan samoja maagisia ominaisuuksia, joita myös oikeilla tulusraudoilla on tiettävästi ollut. Kuvan riipuksen leveys on noin 5 cm, ja sen hinta on 10 €.

Torin vasara lienee miniatyyriamuleteista tunnetuin, ja se symboloi nimensä mukaisesti Tor-jumalaa. Vasaroita on myös hyvin monenlaisia ja eri materiaaleista valmistettuja. Amulettien levintä kattaa Keski- ja Etelä-Skandinavian ja Islannin, ja joitakin yksittäisiä kappaleita on myös mm. Puolasta ja Englannista. Kuvan riipuksen korkeus on noin 5 cm ja hinta 7 €.

Idänkävijät törmäsivät matkoillaan slaavilaisiin lunula-riipuksiin, jotka symboloivat kuuta ja mahdollisesti siihen liitettyä jumalatarta ja sitä kautta naisia ja äitiyttä. Lunula-riipuksen alkuperä on klassisessa maailmassa, mutta kuvan amuletti on kopio viikinkiaikaisesta Novgorodista tehdystä löydöstä. Riipuksen korkeus on noin 4 cm ja hinta 5 €.

Itäistä tyyppiä ovat myös litteät, levystä leikatut eläinriipukset, joista linnut ovat Suomessakin yleisiä, mutta muitakin eläimiä esiintyy. Kuvan hevonen on myös Novgorodista, ja sen leveys on noin 3,5 cm ja hinta 5 €.

Epätavallisempaa tyyppiä edustaa kerälle kiertynyttä käärmettä esittävä riipus. Erään teorian mukaan käärme esittää Jörmungandr-käärmettä, joka on kietoutunut maailman ympärille ja aiheuttaa luonnononnettomuuksia liikkuessaan. Kuvan käärmeen halkaisija on noin 3 cm ja hinta 5 €.

Yleisimpiä riipuksia, kuten muitakin kulttuurivaikutteita, kopioitiin myös paikallisesti, jolloin ne saivat oman leimansa eri kulttuurien piirteiden sulautuessa toisiinsa. Englantilainen versio Torin vasarasta on löytynyt Yorkista, ja kahden kulttuurin lisäksi riipuksessa on saatettu yhdistää myös kaksi uskontoa; riipuksen alaosassa on nähtävissä ristikuvio. Riipuksen korkeus on noin 4,5 cm ja hinta 10 €.

Varsinaisista kristillisistä ristiriipuksista on kerrottu aiemmin toisaalla tässä blogissa. Kuvan pieni risti on löytynyt Ruotsista myöhäiseltä viikinkiajalta, ja sen leveys on noin 1,5 cm ja hinta 5 €.

Karhunhammasriipukset ovat itäistä alkuperää, ja niitä on käytetty paljon Suomessakin. Oikeitten hampaitten lisäksi amuletteina on käytetty myös metallisia, jotka on valettu jäljittelemään oikeista hampaista tehtyjä riipuksia kiinnitysnauhoja myöten. Suomessa karhunhampaat ovat olleet naisten koruja, ja niitä on kannettu kupeilla useita rivissä. Hampailla on ollut ilmeisesti hedelmällisyyttä suojeleva tarkoitus. Riipuksen korkeus ripustuslenkkeineen on noin 4 cm ja hinta 5 €.

Ihmisiä ja ihmiskasvoja esittäviä riipuksia on tehty viikinkiajalla niin idässä kuin lännessä. Yleensä kasvoriipusten on tulkittu esittävän Odinia. Kuvan riipus on englantilainen versio aiheesta. Sen koko korkeus on noin 3,5 cm ja hinta 5 €.

Kirvestä esittävä riipus kuuluu ylempänä mainittuihin miniatyyriesineisiin. Muitten aseitten kuin vasaran katsotaan symbolisoivan Odinia. Riipuksen korkeus on noin 4 cm ja hinta 5 €.

Helmiriipuksia on käytetty erityisesti naisten rintalaitteissa. Renkaan halkaisija on noin 4 cm ja hinta 5 €.

Pronssispiraalitähdykät

Pronssispiraalikoristeita alettiin käyttää vaatteissa 900-luvulla. Spiraalikoristelu on lähes yksinomaan Suomessa käytetty koristemuoto; vaikutteita on tullut mm. Baltiasta, mutta spiraalien käyttö kehittyi täällä omanlaisekseen. Naisten vaatteissa spiraalikoristeita käytettiin kaarihunnussa, vaipassa ja esiliinassa, miesten vaatteissa lähinnä viitoissa. Spiraaleja saattoi olla myös muissa pääkoristeissa tai säärisiteissä. Huippunsa spiraalikoristelu saavutti 1000-luvulla, jolloin koristeet olivat näyttävimmillään, mutta muuttui ristiretkiajan kuluessa hillitymmäksi, kunnes jäi kokonaan käytöstä keskiajalle tultaessa.

Spiraalit voitiin kiinnittää vaatteeseen joko kankaan kutomisen yhteydessä, tai ne voitiin tehdä irrallisina kuvioina, jotka ommeltiin valmiiseen vaatteeseen. Valmiista applikaatiotähdyköistä koottiin näyttäviä kokonaisuuksia erityisesti esiliinojen helmoihin.

Tähdykät on valmistettu aidosta pronssista ja ommeltu yhteen punaisella villalangalla, joka oli myös rautakaudella tavallinen keino. Malleina on käytetty länsisuomalaisista kalmistoista löytyneitä tähdyköitä. Pienen spiraalitähdykän hinta on 8,50.