Pyhimyksiä ja pyhiinvaellusmerkkejä

Pyhimykset kuuluvat kiinteästi katoliseen kirkkoon. He ovat ihmisiä, jotka ovat eläneet esimerkillisesti ja hurskaasti, ja siten saavuttaneet tuon aseman. Pyhimyksiä kunnioitetaan suuresti ja heitä pidetään välittäjinä ihmisen ja Jumalan välillä. Eri elämänalueilla, maantieteellisillä paikoilla, ammateilla jne. on omat pyhimyksensä, joilta pyydetään apua kyseiseen tilanteeseen liittyvissä asioissa.

Beckettin pako

 

 

 

 

 

 

Ensimmäiset pyhimykset olivat Rooman valtakunnan aikana ajanlaskun ensimmäisinä vuosisatoina syntyneitä marttyyreita. Marttyyrit olivat uskonsa vuoksi kuolleita, usein myös kidutettuja henkilöitä. Aluksi paikalliset kirkot saattoivat päättää henkilön pyhimykseksi julistamisesta, mutta vuodesta 1234 lähtien kanonisointioikeus oli ainoastaan paavilla.

Eligius

 

 

 

 

 

 

Varhaisilla pyhimyksillä oli tärkeä osa kristinuskon levittämisessä Euroopan pakanallisille alueille, kun pyhimyksillä korvattiin pakanakansojen omat jumalat ja niitten palvonta. Pyhimyksenpalvonta jatkui koko keskiajan, jolloin heidän kuolinpäiviään muistettiin hiippakuntien omien pyhimyskalenterien mukaisesti. Kerran vuodessa, marraskuun 1. päivänä, vietettiin myös kaikkien pyhien päivää.

Kristoforos

 

 

 

 

 

 

 

 

Pyhimysten haudoille tai paikkoihin, joissa säilytettiin reliikkejä eli pyhäinjäännöksiä, syntyi tuon pyhimyksen kulttipaikkoja. Tunnetuimmille paikoille tehtiin pyhiinvaellusmatkoja koko Euroopan alueelta. Tärkeimmät kohteet olivat kristinuskolle erityisen pyhä paikka Jerusalem, Pietarin ja Paavalin hautapaikka Rooma ja apostoli Jaakobin hauta Santiago de Compostelassa Espanjassa. Tunnettuja matkakohteita olivat myös Canterbury, Aachen ja Köln. Myös Pohjoismaissa oli varsinkin paikallisesti merkittäviä kohteita, kuten Olavi Pyhän hautakirkko Nidarosissa tai pyhän Birgitan Vadstena.

Jaakob

 

 

 

 

 

Varhaiskeskiajalla pyhiinvaellukset rajoittuivat eliitin piiriin, ja niitten luonne oli vielä uskonnollinen. 1200-1300 -lukujen vaihteessa niistä alkoi kuitenkin kehittyä massaliike, ja uskonnollisuuden ja hurskauden rinnalle alkoi nousta myös sosiaalisuuden aspekti. 1300-luvulla vaellettiin enemmän Keski- ja Etelä-Eurooppaan, kun taas 1400-luvulla pohjoismaalaiset pyhiinvaeltajat alkoivat suosia enemmän paikallisia kohteita. Pyhiinvaelluksia tehtiin osoittamaan omaa uskonnollisuutta, tai koska haluttiin päästä osalliseksi jonkun tietyn pyhimyksen suosiosta. Joskus niitä määrättiin myös rangaistukseksi, jolloin vaelluksesta tuli katumuksen osoitus. 1300-luvulta lähtien varakkaammat saattoivat ostaa jonkun muun tekemään pyhiinvaelluksen puolestaan. Tällöin ostaja korvasi kaikki matkantekijän kulut. Ehkä kuuluisin ”sijaispyhiinvaellustilaus” on unionikuningatar Margareetan lahjakirjassa vuodelta 1411. Siinä mainitaan 44 pyhiinvaeltajaa lähetettäväksi kuningattaren erikseen mainitsemiin, ympäri Eurooppaa ja Pyhää Maata sijaitseviin kohteisiin. Kaikkien edellämainittujen paikkojen lisäksi kirjeessä mainitaan myös Suomen Hattula.

Holy House

 

 

 

 

 

 

 

 

Pyhiinvaellukset merkitsivät kirkolle myös tulonlähdettä. Kirkot saivat enemmän kolehtia ja uhrilahjoja, ja ne hankkivat lisätuloja rukousnauhojen, pyhäinkuvien ja muitten muistoesineitten myynnillä. Pyhiinvaellusmerkit kuuluvat näitten muistoesineitten joukkoon. Jokaisella kohteella oli oma tunnistettava merkkinsä, johon oli kuvattu kohdepyhimys tai muu yksilöivä kuva tai tapahtuma. Merkkejä oli tarkoitus pitää näkyvillä vaatteisiin tai laukkuun kiinnitettynä, ja ne toimivat samalla niin matkamuistoina kuin todistuksina paikalla käynnistä. Merkkien kantaja oli myös pyhimyksen suojeluksessa.

Ratsastava vulva

 

 

 

 

 

Samoilla paikoilla pyhiinvaellusmerkkien kanssa myytiin myös profaaneja, maallisia merkkejä. Merkkien tarkoitus ei ole täysin selvillä, mutta ne ovat todella yleisiä. Esimerkiksi sukupuolielimiä kuvaavat merkit saattavat olla tarkoitettu lisäämään hedelmällisyyttä tai torjumaan pahaa silmää kiinnittämällä huomio ihmisen sijasta itseensä  -tai sitten ne vain tekevät pilaa hurskaista pyhiinvaeltajista.

Kävelevä fallos

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s